Sörnäisten teollisuudenperintö –reitti ilmestynyt, myynnissä Kamiter-Arsissa ja KKV:n verkkokaupassa!

27.2.2017


Entisen Pannukakun saaren teollisuus on väistymässä rakenteilla olevan Merihaan tieltä. Taustalla näkyy Wärtisilän teollisuusaluetta. Kuva 1970-luvun alkuvuosilta. (HKM).
Entisen Pannukakun saaren teollisuus on väistymässä rakenteilla olevan Merihaan tieltä. Taustalla näkyy Wärtisilän teollisuusaluetta. Kuva 1970-luvun alkuvuosilta. (HKM).

Suomen Hiilihappotehdas toimi vuosina 1898-1990 Hermannissa. (Kuva: Urmas Hilapielin kokoelmat).
Suomen Hiilihappotehdas toimi vuosina 1898-1990 Hermannissa. (Kuva: Urmas Hilapielin kokoelmat).
Entisen Kone- ja Silta OY:n separaattoritehtaan lastuslaiturin portti.Taustalla entinen Kokos Oy:n ja myöhemmin Kone Oy:n tuotantorakennus, nykyinen Teatterikorkeakoulua. (Kuva: Juhani Styrman).
Entisen Kone- ja Silta OY:n separaattoritehtaan lastuslaiturin portti.Taustalla entinen Kokos Oy:n ja myöhemmin Kone Oy:n tuotantorakennus, nykyinen Teatterikorkeakoulua. (Kuva: Juhani Styrman).
Verkkosaaren höyrysaha paloi vuonna 1928. (HKM).
Verkkosaaren höyrysaha paloi vuonna 1928. (HKM).

Kallion seudun teollisuuden historiaa esittelevä kolmiosainen Sörnäisten teollisuuden perintö –reittiopas on ilmestynyt. Myynnissä Kamiter Arsissa; Helsinginkatu 6. Hinta 5 euroa.

Se on napakka tietopaketti , joka esittelee Kalliota ympäröineitä teollisuusalueita Sörnäisissä, Hermannissa ja Vallilassa. Samalla niistä muodostuu kolme kävelyreittiä ja näin opasvihkosen avulla nämä entiset teollisuusalueet ja niissä toimineet teollisuuslaitokset ja niiden historiat avautuvat aivan uudella tavalla myös kävelykohteina.

Reitien nimet ovat ”Leipää ja konepajoja”, se esittelee Sörnäisten ranta-alueen teollisuuden historiaa. ”Verta ja hiilihappoa” –reitti suuntautuu Hermannin ja Sörnäisten niemen värikkääseen ja jopa veriseen historiaan. ”Pillereitä, silkkiä ja hetekoita” avaa puolestaan Vallilan teollisuusalueen monimuotoista teollisuuden kulttuuria.

Sörnäisten teollisuudenperintö –opasvihkonen on myynnissä taidekauppa- ja galleria Kamiter-Arsissa, hintaan 5 euroa ja KKV:n verkkokaupassa (6 e). Kamite Arsin osoite on Helsinginkatu 6.

..

Kallion Kulttuuriverkosto on julkaissut kävelyopassarjassa  opasvihkosen, joka johdattelee kävelyretkelle itäisen kantakaupungin teollisuuden historiaan. Nyt julkaistu Sörnäisten  teollisuuden  perintöreitti on osa Kulttuuriverkoston Kallion kävelyfestivaalia, jossa kävelykierrosten lisäksi julkaistaan omatoimikävelyoppaita. Teollisuusreitti on sarjan 15  omatoimikävelyesite.

Sörnäisten rannoille kohosi 1800-luvun loppupuolella yksi Helsingin merkittävimmistä teollisuusalueista. Teollisuuslaitosten  ketju ulottui lopulta Pitkänsillan kupeesta aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, omaksi alueeksi muodostui Vallilan teollisuusalue. Sörnäisissä oli teollisuutta jo 1700-luvulla Sörnäisten järvestä laskeneen joen varrella.

Esitevihkonen pitää sisällään esittelyt noin 50.stä Kallion kulmilla toimineesta teollisuuslaitoksista. Kohteet on merkitty esitteen karttoihin, joista muodostuu kolme reittiä entisille teollisuusalueille. Sörnäisten teollisuuden perintö –reitin ensimmäinen osa ”Leipää ja konepajoja” kulkee  Siltasaaresta entiseen Sörnäisten satamaan. ”Verta ja hiilihappoa” –reitti suuntautuu Hermannin ja Sörnäisten niemen värikkääseen ja jopa veriseen historiaan. Vallilan teollisuuden historiasta kertova reitti on puolestaan nimetty ”Pillereitä, silkkiä ja hetekoita” –reitiksi.

Esitteen reittikartasto hivelee silmää. Karttoina on käytetty Tauno Torpon 1960-luvulla piirtämiä Helsingin matkailukuvakarttoja. Kauniisti piirretyissä kartoissa on kuvattu 1960-luvulla toimineet itäisen kantakaupungin teollisuusalueet ja niiden merkittävimmät teollisuuslaitokset. Myös Sörnäisten alueen rataverkosto, joka palveli teollisuusalueita näkyy kartoista hyvin.

Teollisuus alkoi kadota Sörnäisten perinteikkäistä kortteleista 1990-luvun laman ja uudenlaisen kaupunkirakentamisajattelun myötä. Osa teollisuuskortteleiden rakennuskannasta on nyt purettu. Jäljelle on jäänyt  lähinnä  rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi katsotut rakennukset. Ne on muutettu muun muassa virastojen, toimistojen ja oppilaitosten tiloiksi. Teollisuutta löytyy  enää lähinnä Vallilan alueelta . Suvilahden ja Hermannin teollisuusalueiden painopiste on nyt puolestaan kulttuuritoiminnassa.