Kallion Kulttuuriverkoston joulukalenteri, luukku 6

4.12.2018






ALPPIHARJU SODASSA Helsinkiin kohdistui helmikuussa 1944 kolme massiivista pommitusaaltoa. Neuvostoliitto oli varannut Helsingin tuhoamiseksi 15 000 pommia, se oli määrä, joka kohteisiin osuessaan tehnyt Helsingistä silkkaa kivirauniota. Kaupungin taidokas ilmapuolustus, joka oli kehitetty pääkaupungin turvaksi jatkosodan aikana, esti tuohon lähes täydellisesti: pommeista vain viisi prosenttia osui kaupunkiin. Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavoitto yli 2000 vihollispommittajasta helmikuussa 1944 hakee vertaistaan ilmapuolustuksen historiassa.

Alppiharju joutui huhtikuussa 1918 hetkeksi sisällissodan näyttämöksi. Valkoisten avuksi saapunut Saksan Itämeren divisioona oli rantautunut huhtikuun 3. päivä Hangossa. Yhdeksän päivää myöhemmin divisioona oli Helsingissä. Osa saksalaisjoukoista valtasi Pasilan aseman ja punaiset pakenivat Alppilan kallioiden yli kohti Siltasaarta. Kapinallisilla oli puolustusasemia nykyisen Linnanmäen kallioiden pohjoisrinteellä, lyhyen taistelun jälkeen asemat murtuivat ja pian tämän jälkeen, huhtikuun 13. päivä liehui Kallion kirkon tornissa punaisten valkoinen antautumislippu.

Toisen maailmansodan aikaan Helsingin tunnetuimmat pommitukset ovat helmikuun pommitukset 1944. Neuvostoliiton ilmavoimat (ADD) aloittivat terrorihyökkäykset kuitenkin jo heti sodan sytyttyä marraskuun lopulla 1939.

Alppiharjun osalta ensimmäinen tuhoisa isku tuli, paha aavistamattomasti heinäkuun 9 päivänä varhain aamulla vuonna 1941. Pommeja satoi laajalle alueelle Harjua, kivitalojen osia sortui, puutaloja syttyi tuleen. Ihmiset yrittivät epätoivoisesti pelastaa omaisuuttaan kaduille. Väestönsuojeluraportin mukaan heinäkuun iskuissa kuoli 24 ja haavoittui 60 henkilöä, raportti koskee koko Helsinkiä.

Alppiharju sai myös osansa rajuissa helmikuun 1944 pommituksissa. Ensimmäisessä suurpommituksessa 6.2. Vaasankatu 21 osui kaksi pommia, aiheuttaen kuuden ihmisen kuoleman ja kymmenien ihmisten haavoittumisen. Hirvittävä tilanne oli osoitteessa Aleksis Kiven katu 48. Siellä syttyi kahdeksan puutaloa ja 60 huoneistoa käsittävä Työväenasunto-osakeyhtiö Aho tuleen, kun kortteliin iskeytyneistä palopommeista syttynyt tulipalo oli laajeta laajaksi aluepaloksi. Tulihelvetti saatiin kuitenkin rajattua, mutta Aleksis Kiven katu 46-48:aa ei onnistuttu pelastamaan. Turmassa kuoli kaksi henkilö.

Ihmishenkien osalta Alppiharjussa tuhoisin oli Kirstinkatu 13:sta pommitus. Taloon ja sen eteen putosi useita pommeja, surmaten kahdeksan henkilöä. Samaiset pommit tuhosivat vastapäisen puutalon Kirstinkatu 12.

Alppiharjun pommitusten keskeisenä tavoitteena oli tuhota Helsingin kannalta elintärkeä päävesivarasto, Alppilan Vesilinna. Silloin vielä rakentamattomalle mäelle satoi noin 30 pommia. Vesisäiliö pysyi vahingoittumattomana. Vesilinnan katolla oli ilmatorjuntapatteri ja säiliö oli myös naamioitu, näillä ei uskota kuitenkaan olleen suurtakaan merkitystä lopputulokseen.

Helsinkiin kohdistui helmikuussa 1944 kolme massiivista pommitusaaltoa. Neuvostoliitto oli varannut Helsingin tuhoamiseksi 15 000 pommia, se oli määrä, joka kohteisiin osuessaan tehnyt Helsingistä silkkaa kivirauniota. Kaupungin taidokas ilmapuolustus, joka oli kehitetty pääkaupungin turvaksi jatkosodan aikana, esti tuohon lähes täydellisesti: pommeista vain viisi prosenttia osui kaupunkiin. Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavoitto yli 2000 vihollispommittajasta helmikuussa 1944 hakee vertaistaan ilmapuolustuksen historiassa.

Kuva 1 Äiti ja tytär Heinäkuun 1941 pommitusen jälkeen Vaasankadulla (kuva SA).

Kuva 2. Pommi on osunut heinäkuussa 1941 Sadan markan villojen kortteliin (SA).

Kuva 3: Pommin tuhoja Helsinginkujalla ja Kustaankadulla heinäkuussa 1941 (kuva SA).

Kuva 4: Aleksis Kiven katu 48: Neuovostopommittajat tuhosivat suuren puutalokorttelin helmikuussa 1944 (kuva SA). 

Klikkaamalla kuvia, kuvat suurenevat.

Lukku 1: https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/?x605563=1993850

Luukku 2: https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/?x605563=1994574

Luukku 3 https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/?x605563=1995530

Luukku 4 https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/?x605563=1996118

Luukku 5 https://www.kallionkulttuuriverkosto.fi/?x605563=1996697